Katso vuoden 2021 ProGIS -opinnäytetyöseminaarin tallenteet


ProGIS ry myöntää vuosittain paikkatietoalan opinnäytetyöpalkinnon ansioituneelle tai ansioituneille paikkatietoalan opinnäytetyön laatijoille Suomessa. Vuoden 2021 opinnäytetyöpalkinnon saivat Joel Jalkanen, Mathew Page ja Jan Pisl. 

GeoForum Summit 2021 -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä opinnäytetyöseminaarissa palkinnon saajat esittelivät opinnäytetyönsä paikkatietoyhteisölle.

Joel Jalkanen, Helsingin yliopisto, Väitöskirja: Spatial Conservation Prioritization for the Benefit of Urban and Regional Land-use Planning

Työssä hyödynnettiin spatiaalista suojelupriorisointia ja arvotettiin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alue niiden luontoarvojen perusteella. Spatiaalinen priorisointi perustui lukuisiin paikkatietolähteisiin luontoarvoista ja virkistysalueiden saavutettavuudesta. Johtopäätöksenä esitettiin lukuisia parannuksia tapaan käyttää spatiaalista suojelupriorisointia ja raportoida analyysissä tuotettavia paikkatieto- ja muita tuloksia. 

Mathew Page, Helsingin yliopisto, Gradu: Agent-based models as a tool for exploring complex segregation processes. Simulating scenarios of residual segregation in the Helsinki Metropolitan Area

Työssä kehitettiin agenttipohjainen simulointimalli, jonka avulla tutkittiin asuinalueiden eriytymisprosesseja pääkaupunkiseudulla. Asukasryhmiä erottelevina muuttujina käytettiin tulotasoa, koulutustasoa ja äidinkieltä. Tulokset tukevat olettamusta, että asukkaat kykenevät tietyissä olosuhteissa aiheuttamaan ja ylläpitämään alueellista eriytymistä omilla asumisvalinnoillaan.  

Jan Pisl, Aalto-yliopisto, Diplomityö: Automatic detection of human settlements in rural Sub-Saharan Africa from satellite imagery with convolutional neural networks and OpenStreetMap

Työssä tunnistettiin konvoluutioneuroverkkoja hyödyntämällä asutuksia satelliittikuvilta Saharan eteläpuoleisen Afrikan alueilta. Opetusaineistona käytettiin OpenStreetMap–aineistoa ja kehitetty menetelmän osoitettiin toimivan myös alueilla, joissa opetusaineistoa on vain vähän tai ei lainkaan saatavilla. Näin ollen asutusten tunnistaminen kyetään ulottamaan hyvin etäisille alueille ja tätä kautta parantamaan mm. humanitäärisen avun perillepääsyä.